
Vuorilinna oli alkujaan Tarvasjoen Työväenyhdistyksen työväentalo, joka rakennettiin Tarvasjoelle Euran kylään vuonna 1912 pääasiassa talkootyöllä. Noin 29 aarin suuruinen maa-alue ostettiin maanviljelijä O. Lähteenmäeltä 250 mk kauppahinnasta.
Työväenyhdistyksen talon rakennustyöt aloitettiin heti seuraavana kesänä. Rakennusaineiksi ostettiin maanviljelijä Kättylältä vanha riihirakennus, mikä talkoovoimin vedettiin rakennuspaikalle. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että maanviljelijä A. Nissilä huomattavasti avusti yhdistystä tässä kaupassa, lainaamalla mm rahaa. Rakennuksen perustyöt valmisti kivimiehet J. Saarinen ja N. Ranta sekä rakennustyöt vesikattoon asti K. Laine, J. Aalto ja K Nummila. Nämä työt suoritettiin palkkatöinä, mutta talo ei tällöin ollut vielä läheskään käyttökunnossa. Suurin osa talon valmistustöistä suoritettiin talkoovoimin, johon erittäinkin osallistuivat: J. Aalto, Fr. Hovi, A. Kalliola, K. Kujanpää, K. ja 0. Mäkipää, J. Rannikko, L. Vesa, 0. Syrjälä, J. Haapasalo ja E. Järvinen. Talon piirustukset oli laatinut rakennusmestari August Lietonen.
Valmistuttuaan Vuorilinna toimi yhdistyksen kokoontumis- ja toimintapaikkana. Työväenyhdistyksen näytelmäseura hyödynsi juhlasalin esiintymislavaa lukuisissa näytelmissään. Kansalaissodan aikaan toiminta Vuorilinnalla seisahtui epävakauksien ajaksi käynnistyäkseen uudelleen vuonna 1919.
Tarvasjoen Työväenyhdistyksen asiakirjoista on luettavissa, että Vuorilinna on toiminut myös majoitustilana. Vuonna 1956 talo annettiin vuokralle Turun tie- ja vesirakennuspiirille, joka majoitti taloon Turku-Hämeenlinna tieoikaisun työmaan miehistöä. Vuonna -57 yhdistys suunnitteli rakennettavaksi Vuorilinnaan elokuvien esittämistä varten elokuvakonehuonetta, mutta hankkeesta luovuttiin sen kalleuden vuoksi.
Tarvasjoen Työväenyhdistys onnistui pitämään toimintaa omassa talossaan aina vuoteen -73. Vuorilinnan hiljensi tuolloin täysin vasta valmistunut Tarvashovi. Aikakausi vaihtui ja Vuorilinna paikkakunnan toiminnallisena keskuksena sai jäädä. Tanssiväki ei enää halunnut tanssia ahtaassa hirsitalossa, kun tarjolla oli moderni ja ilmava palloiluhalli asianmukaisine sosiaalitiloineen. Yhdistys päätti vuokrata käyttämättömäksi jääneen Vuorilinnan ulkopuoliselle.
Tilassa aloittikin toiminnan 17.2.1975 puusepänliike Matti Laaksonen. Liike toimi Vuorilinnassa maaliskuun loppuun 1997 saakka, jolloin vuokrasopimus yhdistyksen toimesta päättyi.
Monelle pienelle yhdistykselle tuli ylivoimaiseksi tehtäväksi remontoida taloja uusien vaatimusten mukaiseksi. Tämä kehitys hiljensi monen työväentalon ja rappeutuminen rakenteissa alkoi.
Vuorilinnan pihapiiri saatiin jatkossa aktiiviseen kesäteatterikäyttöön. Yhdistys solmi vuonna 2002 pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Tarvasjoen Nuorisoseura ry:n kanssa, joka rakensi kesäteatterin talon pihapiiriin. Tämän toiminnan kautta on Vuorilinna taas tullut tutuksi Tarvasjokisille ja ympäristökuntien asukkaille.
Tarvasjoen nuorisoseura ry:n omistukseen Vuorilinna päätyi vuodesta 2002 alkaneen vuokrauksen jälkeen kesällä 2012, kun seura osti kiinteistön Työväenyhdistykseltä kymmenellä tuhannella eurolla. Kaupan jälkeen yhdistyksen päätöksellä 11.1.2014 Veijo Tapanainen, Rainer Hakamäki ja Kari Kilkkilä alkoivat suunnitella rakennuksen remonttiohjelmaa, joka pantiin täytäntöön vuonna 2015 Suomen Kotiseutuliitolta anotulla ja saadulla avustuksella. Tavoitteena oli saada rakennus ympärivuotiseen käyttöön kattavamman ohjelman ja toiminnan tarjoamiseksi.
Vuorilinna kuuluu Tarvasjoen vanhimpiin rakennuksiin, joten sen kulttuurihistoriallinen arvo on myös meille kaikille tärkeä ja vaalimisen arvoinen.
Vuorilinnan peruskorjaus
Tarvasjoen Nuorisoseura ry aloitti perusparannustyöt nuorisoseurantalo Vuorilinnassa keväällä 2015. Peruskorjauksen suunnittelu ja ulkopintojen remontti pääsi vauhtiin Suomen Kotiseutuliiton myöntämän 33 000 euron valtionavustuksen turvin.
Remontti käynnistyi vesikaton, räystäiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja julkisivulaudoituksen kunnostuksella, maalaustöillä sekä sähkö- , rakenne- ja arkkitehtisuunnittelua. Kustannukset vuonna 2015 olivat reilu 84000 euroa, josta talkootyötä 25 000 euron edestä.
-Talkootyön merkitys yhdistystoiminnassa on valtava, ilman sitä ja saamaamme avustusta kyseistä peruskorjausta olisi mahdotonta toteuttaa, Tarvasjoen Nuorisoseuran silloinen puheenjohtaja Marko Tuominen totesi.
Nuorisoseuran remonttitoimikunnan vetäjät Kari Kilkkilä ja Veijo Tapanainen arvioivat remontin kestävän useampia vuosia ja he olivatkin oikeassa. Vuonna 2017 Kotiseutuliitolta saatiin 22000 euron avustus muun muassa kuistin vesikaton, sisätilojen seinien, esteettömän kulun rakentamiseen ja kattopintojen kunnostukseen sekä sähkösuunnitteluun ja sähköasennukseen. Vuonna 2019 saadulla 24000 euron avustuksella rakennettiin keittiö, wc-tilat, kokoushuone sekä käyttövesijärjestelmä ja viemäröinti. Talkootunteja silloinen puheenjohtaja Pirkka Rauvola laskeskeli kertyneen siihen mennessä yli 20000.
Vuonna 2020 iski maailmanlaajuinen korona-pandemia ja poikkeustila, jonka vuoksi muun muassa isompien ihmisryhmien kokoontumiset olivat kiellettyjä. Tämä hiljensi väliaikaisesti myös nuorisoseuran toiminnan ja hidasti remontin edistymistä. Vuoteen 2021 mennessä, Tarvasjoen Nuorisoseuran 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi talo kuitenkin saatiin remontista vetovastuun ottaneiden Jarkko Mäenpään ja Arto Tikan ansiosta käyttökuntoon. Ensimmäinen näytelmä vuosikymmeniin, Hakalan rahat, päästiin esittämään Vuorilinnan vielä viimeistelemättömällä näyttämöllä syksyllä 2021.
Syksyllä 2022 Suomen Kotiseutuliitto myönsi Tarvasjoen Nuorisoseuralle Vuorilinnan remontista hyvän korjauksen kunniamaininnan. Ahkera talkooväki sai näin ansaitsemansa kiitoksen mittavasta kulttuuriteosta. 110-vuotisjuhlaa vuonna 2022 viettänyt Vuorilinna palvelee jälleen kyläläisiä juhla- ja kokoustilana.